Viimeinen match show

Ulkomuototuomarit ry järjesti Lempäälässä Ideaparkin pihassa match shown. Lähdettiin pyörähtämään sekä Elvin että Vennin kanssa pienissä aikuisissa ja napattiin Hilmakin mukaan x-rotuisten kehään. Tänä päivänä mätsärit ovat vain menneet siihen, että ihmiset puunaavat koiransa sinne kuin viralliseen näyttelyyn ja arvostelu tapahtuu rotumääritelmän mukaan ennemmin kuin käyttäytymisen, kunnon tai yhteistyön perusteella.

Venla pyörähti ensimmäisen kierroksen lähes valkoisen tiibetinspanielinartun kanssa. Hetkittäin otti lämpöä (Vennin raivokohtausten aiheuttajaksi ovat todella osoittautuneet valkoiset nartut), mutta pääasiassa sateessa ja tassujen taas vaivatessa, oli vähän apea. Hampaat esitteli pienellä venkuloinnilla, mutta ei saanut mitään raivaria pöydälläkään. Eikä myöskään ollut näyttelypuunattu ;) Eli sininen nauha.

Elviira oli tarmoa täynnä. Ihanaa liikkumista, ei mitään pöljäilyä, vaan todella nätinnäköistä kävelyä häntä heiluen. Seisotin vapaasti, jolloin häntäkin pysyi cairnterrierimäisessä kulmassa ylhäällä. Pöydällä näin, kun Elviira vilkaisi ilmeellä "ei kai tämä ole eläinlääkäri", mutta koska tuomari vain kopeloi, rentoutui Elvikin taas tepastamaan. Kesätukkainen Elvi ei kuitenkaan um-tuomarin silmää miellyttänyt ja sinisellä nauhalla pois kehästä.

Siniset westiet

Tämä aiheuttikin sitten pienen ongelman. Apuhandlerikin oli mukana, mutta Hilman kehä osui juuri samaan aikaan kuin pienten sinisten aikuisten yhteiskehä. No ei muuta kuin tulta päin ja kaksi koiraa narun päähän. Voin kertoa, että hieman on hankalaa esittää kahta hyvin, hyvin erilaista koiraa samanaikaisesti, hah! Elviira veti hetkittäin kunnon kierroksia, kun Venni yritti ravata nätisti perässä. No tiesihän sen, että saatiin nopeasti lähtöpassit, mutta ehdittiin sopivasti seuraamaan Hilman kruunajaisia. Hilma voitti x-rotuisten sarjan ja pääsi vanhoilla päivillään pyörähtämään ensimmäistä kertaa elämässään BIS-kehään. Siellä ei menestystä enää tullut, mutta olipahan jotain.

Hilma lopetti huipulle ja samalla tämä jäi myös westieiden viimeiseksi mätsäriksi. En sano, ettenkö itse menisi joskus vielä jonkun uuden pentusen kanssa pyörähtämään, mutta näiden sankareiden kanssa tämä "harrastus" on taputeltu. Elviira ei nyt mikään näyttelypuudeli olekaan (tosin aion sen kyllä vetskuna ihan virallisiinkin vielä vielä, kiusallani) ja Venla jää nyt odottelemaan tulevia juoksuja ja sen jälkeistä sterilointia. Kun saadaan hormonihyrrääminen tasaantumaan, otetaan asiaksemme kiertää niitä virallisia. Mätsäreiden pohjimmainen tarkoitus on meillä ollut aina kisatilanteen treenaaminen, mutta en koe, että sitä pääsee nykymätsäreissä harjoittelemaan. Kun se koira ei miellytä tuomaria, niin se saa myöskin paljon vähemmän aikaa treenata kehässäoloa (vrt. puunatut menestyjät, jotka saavat kierrellä moneen kertaan kehässä ja joille annetaan aikaa).

X-rotu parhaimmillaan

Missikisojen saralla siis hoidetaan tukkaa, ihoa ja mieltä sekä häiriö- ja kehätreenataan missä milloinkin, jos silloinkaan.