Ollaan vietetty kesälomaa täysin siemauksin. Tehdään mitä halutaan ja koska halutaan. Ollaan parin viikon loman ajan poissa kotinurkilta eli ei päästä Venlan agilityn viikkotreeneihin, joten otetaan maailmalla kaikki mahdollinen irti.
Tänään käytiin Venlan kanssa treenaamassa SportDogParkin irtotunnilla vierasta ympäristöä, keppejä ja pussia. Irtotunti tai meidän tapauksessamme irtopuolituntinen oli hullun halpa, 6 euroa ja tilan sai varattua helposti sähköpostitse. Vieras ympäristö ei haitannut yhtään (eipä hallissa tosin muita meidän lisäksemme ollutkaan). Vähän turhan kuuma vain treenata, mutta sitähän se olisi ulkonakin helteessä. Otettiin keppien ja pussin teemaksi varmuus. Niin helpot toistot, että varmasti onnistuu ja onnistuivathan ne.
Venlan palkkaushan otti suuren harppauksen eteenpäin, kun löydettiin (tai Lotan suosittelemana ymmärrettiin etsiä) tuo maaginen vihreä geenipallo. Nyt sanoisinko kesäkauden alusta alkaen Venlan palkkaus on ottanut toisen harppauksen. Venla nimittäin taistelee pallosta ja ennen kaikkea haluaa taistella pallosta. Röyhkeys on lisääntynyt pikkusievän ja kiltin pehmowestien kanssa treenatessa ja sehän sopii! Toki paras palkka on juosta palloa noutamaan, mutta kyllä se vetoleikkikin kiehtoo.
Pikkutreenin jälkeen lähdettiin vielä käymään Lempäälän hienossa koirapuistossa. Isojen koirien puolella on pieni lampi, molemmilla puolilla betoniputket, pikkupuomit ja pienten puolella vielä pieni hyppyestekin. Todella hieno ja asiallinen puisto, johon kannattaa kolmostietä ajellessa poiketakin. Sijaitsee Lempäälän keskustan tuntumassa.
Keli oli kuitenkin aika kuuma edelleen, joten poikettiin vielä uimapuuhissa. Vesipeto Elviira ottikin uintikierroksia koko rahan edestä. Ja kun ei jaksanut uida, seisoi se vedessä mahaa myöden ja näytti erittäin tyytyväiseltä. Venla uskalsi kastella jalat ja pariin kertaan noutaa kävynkin vedestä. Ven nauttii, että asutaan nykyään kuivalla seudulla. Elvin optimismi vesilätäköiden syvyyden suhteen on taas pahentunut, kaikki on pakko kahlata läpi. Ihan vain siinä toivossa, että kyllä niistä joku on riittävän syvä uimiseen. Nautitaan siis nyt, kun lomaillaan järvien ympäröimissä maastoissa Pirkanmaalla. Jännä tuo on kuitenkin, kun Elviira ei polski, leiki, riehu tai räpiköi vedessä. Vaan se vain ui. Tasaisesti tuhisten, häntää peräsimenä käyttäen ja hiljaa nautiskellen pieniä lenkkejä sinne tänne ja välillä rannan kautta vauhtia ottaen. Ihmeellinen nautiskelija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti