Elviira
Elvin tavoitteet kiteytettynä tälle vuodelle olivat päästä huonosta pahaksi lipuneen koira-ahdistuksen kanssa pääseminen eteenpäin, startata agissa ja saada se kauan kiusannut ensimmäinen kolmosten nolla, uskaltautua toko-kokeisiin uusien sääntöjen alle ja startata koiratanssissa AVOssa.
Miten meni?
Koira-ahdistuksen kanssa tehtiin töitä ihan hulluna ja onhan se vieläkin huonossa jamassa, vihreitä miehiä näkyy ja moni tilanne ahdistaa. Mutta startattiin kisoissa, joissa keskityttiin nimenomaan vain ja ainoastaan tuon ahdistuksen minimointiin. Vuoden viimeisissä kt-kisoissa DT-Areenalla Elviira lähti ainoastaan FS-radalla pienten vihreiden miesten perään kerran, HTM-esityksen kesken ei kertaakaan ja pysyi toimintakykyisenä. Siis se on jo paljon se, toimintakyky. Ei siis mitään ihmeparantumista tai oikotietä onneen löydetty, mutta ei sellaista olekaan. Eteenpäin ja ennen kaikkea kohti parempaa mentiin paljon.
Agissa startattiin moneen kertaan ja vuoden toisissa kisoissa Vaasassa se osui. Nolla. Ja heti seuraavissa Janakkalassa tuplanolla. Ja sen jälkeen ollaan saatu vielä yksi tupla ja vuoden viimeisissä kisoissa ihmeiden ihme, hyppärinolla. Yhteensä 22 starttia vuonna 2016, joista yhteensä 6 nollaa. Edellinen nolla saatu vuonna 2012, kun noustiin kolmosiin ja sen jälkeen on vettä virrannut. Nyt on kolme SM-nollaa (sis. tupla) seitsemästä kasassa seruaavaa vuotta varten.
Tokossa startattiin uusien sääntöjen kokeessa loppukesästä Sastamalassa ja saatiin kakkostulos. Selvittiin hengissä. Ja Elviira oli näissä kokeissa rennoin oma itsensä vuosiin. Ei mitään ahdistusta, ei mitään paineistumista, ei mitään häiriökäyttäytymistä.
Koiratanssissa startattiin moneen otteeseen AVO-luokassa HTM:n puolella ja uskaltauduttiin sinne freestlyeenkin alokkaaseen (taas). Menestystä ei tullut, eikä päästy luokkanoususta nauttimaan, mutta tavoite saavutettiin, startattiin AVO-luokassa. Koiratanssissa se tekemisen ja koirien ahdistus näkyy eniten, mutta saatiin hyviä suorituksia.
Venla
Venlalle olinkin asettanut kirjavan määrän tavoitteita ja huvittuneena luin tavoitelistausta läpi tietäen sen, minkä tiedän nyt ja mitä en tiennyt vuosi sitten. Venlan tavoitteina oli startata agissa ja rallyssa ensimmäiset viralliset kisat, koiratanssissa startata AVOssa, käydä näyttely(i)ssä ja valmistella tokon ALO-luokan liikkeet.
Elvin tavoitteet kiteytettynä tälle vuodelle olivat päästä huonosta pahaksi lipuneen koira-ahdistuksen kanssa pääseminen eteenpäin, startata agissa ja saada se kauan kiusannut ensimmäinen kolmosten nolla, uskaltautua toko-kokeisiin uusien sääntöjen alle ja startata koiratanssissa AVOssa.
Miten meni?
Koira-ahdistuksen kanssa tehtiin töitä ihan hulluna ja onhan se vieläkin huonossa jamassa, vihreitä miehiä näkyy ja moni tilanne ahdistaa. Mutta startattiin kisoissa, joissa keskityttiin nimenomaan vain ja ainoastaan tuon ahdistuksen minimointiin. Vuoden viimeisissä kt-kisoissa DT-Areenalla Elviira lähti ainoastaan FS-radalla pienten vihreiden miesten perään kerran, HTM-esityksen kesken ei kertaakaan ja pysyi toimintakykyisenä. Siis se on jo paljon se, toimintakyky. Ei siis mitään ihmeparantumista tai oikotietä onneen löydetty, mutta ei sellaista olekaan. Eteenpäin ja ennen kaikkea kohti parempaa mentiin paljon.
Agissa startattiin moneen kertaan ja vuoden toisissa kisoissa Vaasassa se osui. Nolla. Ja heti seuraavissa Janakkalassa tuplanolla. Ja sen jälkeen ollaan saatu vielä yksi tupla ja vuoden viimeisissä kisoissa ihmeiden ihme, hyppärinolla. Yhteensä 22 starttia vuonna 2016, joista yhteensä 6 nollaa. Edellinen nolla saatu vuonna 2012, kun noustiin kolmosiin ja sen jälkeen on vettä virrannut. Nyt on kolme SM-nollaa (sis. tupla) seitsemästä kasassa seruaavaa vuotta varten.
Tokossa startattiin uusien sääntöjen kokeessa loppukesästä Sastamalassa ja saatiin kakkostulos. Selvittiin hengissä. Ja Elviira oli näissä kokeissa rennoin oma itsensä vuosiin. Ei mitään ahdistusta, ei mitään paineistumista, ei mitään häiriökäyttäytymistä.
Koiratanssissa startattiin moneen otteeseen AVO-luokassa HTM:n puolella ja uskaltauduttiin sinne freestlyeenkin alokkaaseen (taas). Menestystä ei tullut, eikä päästy luokkanoususta nauttimaan, mutta tavoite saavutettiin, startattiin AVO-luokassa. Koiratanssissa se tekemisen ja koirien ahdistus näkyy eniten, mutta saatiin hyviä suorituksia.
 |
| Joulutontut |
Venlalle olinkin asettanut kirjavan määrän tavoitteita ja huvittuneena luin tavoitelistausta läpi tietäen sen, minkä tiedän nyt ja mitä en tiennyt vuosi sitten. Venlan tavoitteina oli startata agissa ja rallyssa ensimmäiset viralliset kisat, koiratanssissa startata AVOssa, käydä näyttely(i)ssä ja valmistella tokon ALO-luokan liikkeet.
Miten meni?
Agility poistui aika äkkiä Venlan lajivalikoimasta. Ei Vennistä johtuvista syistä, vaan siitä, että en saa motivoitua itseäni motivoimaan matalavireistä koiraa tuohon lajiin. Minulla on ihanan innokas agilitykoira Elviira, jonka kanssa olen saanut maistaa sitä korkeavireisen koiran hulluuttaa hyvässä ja pahassa. Ei saavutettu tavoitetta ja jätettiin lajihaaveet tämän yksilön ja lajin osalta. Lopullisesti.
Rallyssa päästiin LAKKEn omaan rallyryhmään ulkokaudella ja sen ansiosta uskaltauduttiinkin kisoihin. Yllätyksenä, kuudella startilla noustiin voittaja-luokkaan ja Venla ansaitsi koulutustunnuksensa RTK2. Kävipä vauhdilla ja yllättäen, tavoitteet paukkuen.
Koiratanssin AVO-luokassa ehdittiin startata kaksi kertaa, kunnes saatiin Oulussa kolmannella yrittämällä kuma ja sen myötä siirto voittaja-luokkaan. Ehdittiin voittajassakin jo H-tuloksen verran startata (ihan vain kannatuksen vuoksi) ja itseasiassa HTM:nkin puolella yhden startin verran.
Ensimmäiseenkään näyttelyyn ei päästy, sillä kärsittiin koko vuosi hiivatassuista. Nyt on ehkä boulardiin ja ruokinnan säädön myötä saatu vatsa tasapainoon ja sitä myöten sitten hiivastakin päästään lopullisesti eroon, mutta jalkojen kanssa mennään terveys edellä, näyttelykarvat perässä -mentaliteetilla.
Tokossa päästiin syksyllä mukaan meille uuden seuran, LATOn, tokoryhmään ja siellä viimeistään tavoitettiin tokon osalta alo-luokan liikkeiden valmistelu -tavoite. Liikkeestä maahan on ihan kesken, kaikki muut ovat viimeistelyä vaille tai jo viimeistelty koekuntoon.
Agility poistui aika äkkiä Venlan lajivalikoimasta. Ei Vennistä johtuvista syistä, vaan siitä, että en saa motivoitua itseäni motivoimaan matalavireistä koiraa tuohon lajiin. Minulla on ihanan innokas agilitykoira Elviira, jonka kanssa olen saanut maistaa sitä korkeavireisen koiran hulluuttaa hyvässä ja pahassa. Ei saavutettu tavoitetta ja jätettiin lajihaaveet tämän yksilön ja lajin osalta. Lopullisesti.
Rallyssa päästiin LAKKEn omaan rallyryhmään ulkokaudella ja sen ansiosta uskaltauduttiinkin kisoihin. Yllätyksenä, kuudella startilla noustiin voittaja-luokkaan ja Venla ansaitsi koulutustunnuksensa RTK2. Kävipä vauhdilla ja yllättäen, tavoitteet paukkuen.
Koiratanssin AVO-luokassa ehdittiin startata kaksi kertaa, kunnes saatiin Oulussa kolmannella yrittämällä kuma ja sen myötä siirto voittaja-luokkaan. Ehdittiin voittajassakin jo H-tuloksen verran startata (ihan vain kannatuksen vuoksi) ja itseasiassa HTM:nkin puolella yhden startin verran.
Ensimmäiseenkään näyttelyyn ei päästy, sillä kärsittiin koko vuosi hiivatassuista. Nyt on ehkä boulardiin ja ruokinnan säädön myötä saatu vatsa tasapainoon ja sitä myöten sitten hiivastakin päästään lopullisesti eroon, mutta jalkojen kanssa mennään terveys edellä, näyttelykarvat perässä -mentaliteetilla.
Tokossa päästiin syksyllä mukaan meille uuden seuran, LATOn, tokoryhmään ja siellä viimeistään tavoitettiin tokon osalta alo-luokan liikkeiden valmistelu -tavoite. Liikkeestä maahan on ihan kesken, kaikki muut ovat viimeistelyä vaille tai jo viimeistelty koekuntoon.
Kaikista onnistumisista ja menestyksistä ja hyvistä hetkistä huolimatta vuoden ehdoton kruunu molempien osalta oli BH-kokeen suoritus onnistuneesti ensiyrittämällä Rovaniemellä. En olisi uskaltanut sitä edes tavoitteeksi koskaan asettaa. Rautaiset westiet!
Vuoteen 2016 kuului myös lukematon määrä uusia ja vanhoja koiraystäviä, kisakavereita, uusia haaveita, innostumista, suunnanmuutoksia, hyviä juttuja ja elämää. Into on kova kohti tavoitteidentäyteistä vuotta 2017. Vielä maltetaan fiilistellä hetki joulua ja uuden vuoden kynnyksellä nostetaan uudet tavoitteet pöydälle.
Vuoteen 2016 kuului myös lukematon määrä uusia ja vanhoja koiraystäviä, kisakavereita, uusia haaveita, innostumista, suunnanmuutoksia, hyviä juttuja ja elämää. Into on kova kohti tavoitteidentäyteistä vuotta 2017. Vielä maltetaan fiilistellä hetki joulua ja uuden vuoden kynnyksellä nostetaan uudet tavoitteet pöydälle.
 |
| Jouluvieraat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti