Venla

tiistai 6. joulukuuta 2016

Ääntä ja agilitya


Päästiin treenaamaan koiratanssia eilen ja otettiinkin sitten härkää sarvista Elviiran uuden FS (alo) ohjelman kanssa. Olipa hämmentävää huomata, miten kivuttomasti Elviiran uusin ohjelma syntyikään. Ihan. Itse.

Kaikki tuntuu oikealta. Ja Elviirallakin oli kivaa, mutta kuten arvata saattaa, ääntä riitti. Tai ei siis jatkuvaa haukkua ja huutoa, vaan alkuhaukku. Joka liikkeen alkuun kun kuvittelee alkuhaukun, niin pääsee mielikuvituksessaan meidän treeniin. Välillä etupalkalla hiljaisia toistoja, välillä ilman etupalkkaa hiljaisia toistoja. Klippi eteenmenotreenistä, jossa tuo alkuhaukku mm. esiintyy. Tuosta on tarkoitus luoda liike, jossa minä jahtaan Elviiraa. Se on kivaa, mutta nahoissaan on vaikea pysyä, kun lähdetään liikkelle. Ans kattoo, mitä tapahtuu kisoissa. Jäätyykö Elvi tällä (kivalla) ohjelmalla, karkaako kehästä vai haukkuuko. Tällä hetkellä, kun ollaan niin monen monet ohjelmat esitetty paineistuneen, jäätyneen ja yleisöä kohti hyökkivän Elvin kanssa, voitaisiin välillä kokeilla esiintyä hyvällä asenteella huutaen. Saisivat tuomaritkin vaihtelua kirjoituksiinsa ;)

Tänään samainen Elviirainen pääsi sitten oman lajinsa pariin Tamskin kolmen startin agikisoissa. Tuomareina olivat Johanna Wütrich, Salme Mujunen ja Johanna Nyberg.

Kisat alkoivat JW:n hyppyradalla ja se oli oikein selkeä ja suoraviivainen. Elviira oli todella hyvässä mielentilassa. Oli tietysti ihan huutava ja vetävä radalle, mutta siellä pysyi hienosti lähdössä lupaa odottaen, töitä teki tosissaan, en voi sanoa, että irtoili, mutta ei ollut niin liimattuna kuin Agilassa treenatessa, Tuli puolivalssiin Eelle pahassa paikassa, räpsi rimoja, mutta onni on Tamskin hyvät rimat, jotka eivät tipahdelleet ;) Heti kisojen ensimmäiseltä radalta hyppärinolla (meidän eka hypärinolla kolmosista!). Etenemä Elviiran normivauhti hoputtamatta, 3,9m/s. Hy-vä El-vi!

Toinen rata oli Salmen hyvin toisenlainen agirata. Yli 90 asteen käännöksiä, suoria putkia ja siksak-hyppyjä. Alku lähti hypyllä, A:lla ja suorassa linjassa hypyn takaakierto, jonka riman Elvi tiputti. En tiedä oliko A:n jälkeen ajatukset Elvillä jossain muualla vai eikö vain vauhti riittänyt, mutta yritti siis kääntyä liian tiivisti niistoon, minkä vuoksi ei päässyt rimasta yli, Jatkettiin kuitenkin hyvällä tekemisellä, hieno kepeillehaku ja keppien jälkeinen persjättö, jonka jälkeen okserille -> rimat pysyivät ylhäällä, wuhuu! Toinen vitonen napsahti sitten putken ohituksesta, kun en malttanut jäädä jumittamaan ja Elviirahan ei vapaaehtoisesti putkiin hae, jos on mahdollisuus juosta ohi. Juostiin ohi. Tältä radalta siis kymppi, jumituksista huolimatta aliaikaa. Toinen vitonen Elvin piikkiiin, toinen minun.

Sitten tuo kolmas eli Nybergin Johannan agirata. Joka oli puolisen tuntia myöhässä (ihme juttu, sillä olen kuullut, että Tamskilla jopa rehennellään sillä, että kisa-aikataulu pitää), mikä tuntui kymmenen asteen pakkasessa aika kovalta. Siitä huolimatta Elviira lähti viimeisellekin radalle erittäin hyvällä vireellä. Hienosti pysyi lähdössä, lähti liikkeelle alkusuoralle, jossa oli kaksi suoraa hyppyä. Eelle kaasu pohjaan ja ensimmäisen hypyn jälkeen toisen hypyn takaakierrolle!!!!!! Siis miksi, miten, koska, mistä syystä?! Hyllytettiin siis kakkoshypyllä, mutta sen jälkeen jatkettiin loppuun asti virheettömästi, sikahyvää työtä Elviiralta kyllä. Hienoja paikkoja eikä mitään sikailua. Mutta mitä tuossa alussa tapahtui, en vain voi käsittää, en millään. Takaakiertohirviö-Elviira lähti lapasesta. Ei voinut kyllä torua!

Elviira jäi punaisen pallon kohdalle ja lähti punaista linjaa, kun piti kulkea vihreää linjaa. Mik-si. Ei voi ymmärtää.

Videoita ei otatettu, mutta fiilikset olivat hyvät ja Elviiralla tosi, tosi, tosi hyvä meininki. Tämän perusteella EHDOTTOMASTI jatketaan nollien metsästystä sisäkisoissa ensi kesää varten. Nythän niitä puuttuu enää neljä, joista vielä yksi saa olla hyppäriltäkin. Ei muuta kuin agilityn kisakalenteria selaamaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti