Utö

Pikkupurtelo!

Kesälomalla ehdittiin suunnata vielä Utön majakkasaarelle Turun ulkosaaristoon. Sinne sai ottaa myös koirat mukaan, joten kolme päivää mökkielämää saaristossa maistui koko porukalle.

Utön saarelle mentiin yhteysalus Eivorilla. Matkustettiin mennen ja tullen kannella, vaikka toiselle puolelle saivat koirat tulla sisällekin. Keli oli niin mainio (ja kannella enemmän tilaa), että mikäs siellä istuessa. Elvi ja Venni ottivat molemmat kohtuullisen rennosti ensimmäistä kertaa eläisään laivalla. Matka kesti yhteen suuntaan reilut neljä tuntia. Venlan hermoja odottelun ja oleilun suhteen vähän koeteltiin, mutta onneksi saaristossa oli paljon liikennettä, kuten purjeveneitä, joita saattoi seurailla aikansa kuluksi. Nähtiin kannella parit terrieripainitkin, mutta hauskasti ilman äänitehosteita, kun pienessä tilassa oltiin.

Perillä majoituttiin vuokramökkiin, jossa koirat olivatkin heti kuin kotonaan. Sinne ne oli helppo myös jättää lepäilemään, kun lähdettiin ilman koiria matkaan. Tutustuttiin päivien aikana saareen, majakkaan sekä Utön historiaan ja oli kyllä mielenkiintoinen paikka. Utössä oli yllättävän paljon väkeä, turisteja siis, ja niiden myötä myös koiria. Yhteensä päästiin koirahavainnoissa pienellä 80 hehtaarin saarella lähes pariinkymmeneen eri koiraan noiden kolmen päivän aikana. Eivätpä nuo haitanneet, sillä Utössä ei saa pitää koiria vapaana suuren lintupopulaation vuoksi ja pesimärauhan säilyttämiseksi.

Turistien ja bongailtavien lintujen lisäksi majakkasaarella oli yllättävän paljon kasvillisuutta, vaikka ihan ulkosaaristossa oltiinkin. Utön jälkeen ei ole oikeastaan mitään ennen seuraavaa valtiota. Mutta löytyi sieltä kalliotakin, josta tuijottaa merelle ja nautiskella koko reissun ajan kesäisestä helteestä ja auringonpaisteesta.

Elviira ui sekä kallionkoloissa, joihin oli kerääntynyt sadevettä, että meressä. Eikä tuntunut olevan suurta eroa ja onni oli ihan yhtäläinen makeassa kuin suolaisessakin vedessä. Venla löysi myös Utöstä ihan uuden herkun! Kallioon oli kiinnittynyt jonkin sortin merilevää tai -ruohoa ja sitä tuo kävi onkimassa rantavedestä ja mussutti menemään. Ihmeellisen outo koira.

Käärmeitäkin nähtiin, onneksi ilman koiria. Muita eläinhavaintoja olivatkin sitten vain tyllit ja tiirat, jotka yrittivät hämätä meitä niiden pesäpaikoilta pois härnäten koiria (toimi Venlaan se härnääminen muuten....). Niin ja lampaat! Saarella oli muutama lammas ja kun ensimmäistä kertaa käveltiin niiden aitauksen ohi, Venla ampaisi kuin mikäkin raketti aidalle ja ilmoitti, että täällä on jotain. Ihmeteltiin vain, mikähän siellä on muka mennyt, mutta seuraavan kerran kun tultiin aidan viereen, siellä olikin kirjava lauma pikkulampaita. Kovasti näytti terriereiden meno siltä, että ei ne mitään lammaspaimenia ole ;)

Kolme päivää kiipeilyä, tutkimista, auringosta ja saaristosta nauttimista saivat kyllä koiratkin väsähtämään. Itselläni alkoi työt heti seuraavana päivänä, joten jätin koirat lepäämään Tellervon ja Hilman seuraan pariksi päiväksi. Venni oli ollut pari päivää enemmän tai vähemmän kadoksissa jonkun sängyn alla nukkumassa. Elviirakin jäi ilmeisen väsyneenä odottelemaan, vaikka näkikin minun lähtevän, sillä käänsi korissa vain kylkeään, eikä edes tullut ovelle katsomaan, että minne mennään tai mitä tehdään.

Kesäloma tuli, oli ja meni, mutta nyt on akut ladattu kaikilta. Loppuun vielä fiilistelykuvia saarelta :)